sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Maha täyteen p****a

Jos mua käskettäis kuvailemaan yhdellä sanalla ruokaa Kanadassa vastaus ois: mautonta. Se ei vaan aina maistu millekään ja naurattaaki jos joku sanoo, että joku ruoka on tosi tulista tai mausteista.

Eli mun ruoka hommat on muuttunu täällä ihan täysin. Asumisen lisäksi maksan kaksi ruokaa päivässä, minkä saan meidän ruokalasta. Siellä nyt kuukauden syöneenä voin sanoa, että ei herran jestas. Kuvittelin Suomessa, etten syö terveellisemmästä päästä, mutta nyt näen että todellaki söin! Ruoka täällä on oikeesti tosi epäterveellistä ja tänään huomasin, että se alkaa näkymään naamassa. Finnejä ja muita näppylöitä tulee koko ajan naamaan (plus isä kerto videochattaillessa, että mun naama on levenny, thanks). Se rasvan määrä mikä ruuassa on, on ihan kauheaa. Ja ruokalan ruoka on muutenki täysin erilaista ku Suomessa. Meillä on päivässä aamupala, lounas ja illallinen (viikonloppusin kaks ekaa yhdeistetään, brunssi), joista saan valita siis kaks mieleisintä. Toimii mun osalta tosi hyvin, joskus ei edes haluais nähä koko ruokalaa kolmatta kertaa päivässä. Aamupala on täällä yleensä se paras, mutta seki tosi erilainen. Pannukakkuja vaahterasiirapilla on tullu syötyä jo melkonen määrä kuukaudessa, että alkaa maistuun jo aika pahville. Jos ei ole pannukakkuja ni sitte on kai eräänlainen french toast eli paahtoleipää, joka on pyöritetty kananmunassa. Uus tuttavuus ja mun suosikki on "McMuffin". En tiedä millä nimellä sitä kutsutaan, mutta ainaki mäkeissä Suomessa myydään niitä. Eli suolanen muffinin tapanen, jossa voi olla välissä juustoa, kananmunaa, lihaa. Tosi hyvää ja niitä ei onneksi oo koko ajan ni ei ehi kyllästyä. Pekonia söin ekat pari päivää, sitte hyi yök ei pystyny joka päivä yrittään niellä sitä. Nyt ehkä brunssilla otan jos huvittaa. Puuro on ihan jees, jos se on sitä mun suosikkia. Se vaihtelee joskus ja se toinen on liian jyväistä mun makuun. Ja täällä on tosi hyvää jogurttia, sitä tulee syötyä paljon. Brunssista puheenollen:


Hannan ottama kuva, joten etualalla oleva lautanen on hänen ja tuo kauempi on sitte minun. Munakokkelia tulee syötyö melkeen joka päivä. Brunssilla on onneksi salaattipöytä, mikä on kyllä ollu pelastus täällä. Vaikka pahin mitä oon siitä pöydästä löytäny ja oikeesti maistanukki oli vaahtokarkkisalaatti. Olen täysin tosissani, siinä oli pieniä vaahtokarkkeja, varmaan jotain persikan tai muun hedelmänpaloja ja sitte joku kastikkeen tapanen. Never again, kauheeta! Mun pahin vihollinen ruokalassa on limsakone. Näin kokisaddiktina on tosi vaikeeta olla juomatta siitä litratolkulla. Mutta pakko kertoa, että aika hyvin oon siinä onnistunu, en juo siitä joka päivä vain sillon ku "ansaitsen" sen. Muuten yritän juoda vettä tai jääteetä, plus lämmin kaakao on ollu hyvä ystävä kurkku kivun aikana.
Lounaalla on yleensä se rasvasin ruoka eli (rasvassa uitettua) pizzaa, (rasvassa paistettuja) eri hampurilaisia, (rasvassa muhineita) lämpimiä voileipiä jne. Ne on joskus tosi hyviä, mutta se rasvan määrä vaan. Ei ole normaalia purasta voileipää, josta alkaa sitten valumaan rasva ulos. Silti sitä syö, koska siitä maksaa eikä oikein aina voi muutakan tehä. Illallisella on yleensä tuhdimpaa ruokaa, lounas on vain tuollasta välipalan tapasta. Oon syöny shephard's pie (pottumuusi/jauheliha sekotusta), veal parmesan (yök), breaded chicken drumstick (ei letitettyjä kanan rumpukapuloita ku ihan kanankoipea) enkä edes muista kaikkea. Nyt huomaa, että kuukauden jälkeen alkaa samat ruuat pyörimään uudestaan (siksi hain tänään Subwaysta ruokaa enkä menny syömään vasikkaa, raukat pienet lehmät). Jotain hyvää silti ruokalasta välillä löytyy.


Täällä kaikki sai juhlia kiinalaisten uutta vuotta. Taas Hannan ottama kuva, mutta siis meille tarjoiltiin kiinalainen illallinen. Siellä oli erilaisia riisejä, jotain nuudeli-kana sekotusta, (kai) härkää, rullia ja muita nyssyköitä. Oli kyllä tosi hyvää, nuudeli-höskä oli namia, mutta oltiin just oltu muualla istumassa ja söin vähän ni ei ollu hirvee nälkä. Ku mentiin ruokalaan ni ihmeteltiin, että mikä ruokasota siellä oli ollu ku lattiat täynnä salaatin lehtiä. Sitte muistin lukeneeni, että se tuo hyvää onnea jos toista lyö salaatinlehdellä. Sain myös ensimmäisen onnenkeksini ikinä! "Something wonderful is about to happen to you". Vielä odottelen, että mitähän se vois olla. Mutta rasvaa, rasvaa ja rasvaa, kaikessa, nyt ja ikuisesti. Onneksi välillä voi syödä vähän jotain muutakin eli ruokalan ulkopuolella.

Mulla ei siis ole keittiötä. Kellarissa on leivänpaahdin (joka odottaa Suomesta ruisleipää) ja mikro. Ei niitä hirveästi tule käytettyä. Mutta onneksi on paljon vaihtoehtoja, mitä voi syödä. Ekat pari päivää ku en uskaltautunu ulos (miinus 50 astetta, et ois menny itekään) niin piti turvautua automaatteihin. Doritos-sipsit on tosi hyviä, söin niitä kyllä jo Suomessaki, mutta mun ehdoton suosikki. Koneista ei kyllä hirveesti mitään isompaa ruokaa saa tai terveellistäkään. Mutta onneksi on linkkukortti ja helposti pääsee linkulla käymään kaupassa. Walmart ja Safeway on ne missä eniten tulee käytyä. Safeway on tosi ihana paikka ja sieltä kyllä saa ihania tuoreita hedelmiä, mitä yritän syödä enemmän (oikeesti yritän). Sattumoisin oon kuluttanu avokadoja ihan hirveesti. Ostaa tuoretta leipää kaupasta ja siihen päälle, ni ah että on hyvää.


Tässä on sourdough-leipää. Vähän sellanen happaman makunen, mutta tosi hyvää. Ja toi on vielä melko iso. Ostettiin tätä ekan kerran ku kokattiin tyttöjen kanssa, ni oli pakko ostaa myöhemmin oma. Siihen ku laittaa avokadoa päälle tai ostaa ruohosipuli-levitettä ja ehkä vähän kanaa ni loihtii kyllä hyvin täyttävän ruuan.


Tässä on lopputulos! Kanaa voi siis täällä ostaa valmiina paketeissa, vähän niinku Suomessa se valmiiksi paistettu jauheliha. Oli yllättävän hyvää eikä yhtään kuivaa. Ja melko halpaakin. Halpaa ja helppoa ja tosi hyvää. Sitä on vaikea selittää, mutta kyllä te tiedätte ku löytää jotain hyvää ni siitä on vaikea luopua. Kaupasta löytyy paljon terveellisempiä vaihtoehtoja ruokalan ruuan korvikkeeksi ja säästyy niiltä tunnontuskilta ku välillä väkisin tunkee sitä ruokaa suuhun.

Ravintoloissa en ole ehtiny käydä vielä ollenkaan. Tai ite en laske Subwayta ja muita paikkoja ravintoloiksi. Kaikissa kauppakeskuksissa on oma alueensa ruokapaikoille. Jokaisella on oma pieni tilansa ja kaikille yhteinen syöntialue. Eli sillon ei tarvi tapella mitä kukakin haluaa syödä vaan kaikki voi mennä minne haluaa. Yks uus mahdollinen suosikki on Taco Time. Kerran olen vasta päässyt käymään, mutta tykkäsin.


Se on Chicken Quesadilla ja ah ihanaa ranskankermaa. Tuo salsakasa tuossa lautasella maistu ihan kauheelle mutta eipä sitä tarvinnu syödä. Tykkäsin mausta ja oli siihen tilanteeseen sopivan kokonen, tuossa on siis neljä kolmiota, kaks on piilossa alhaalla. Odotan, että pääsen maistaan myös tacoja, koska siinä kojussa ne ei ole sitä Suomen tyyppistä eli kova kuorinen vaan tortilla levyyn laitettu jne.


Toinen koju, mistä hain mukaan ruokaa, oli Edo. Aivan mahtavaa sushia! Oi, että siis oikeesti. Yheksän California-rullaa $5,76 eli 3,80€! Miettikää nyt kuinka halpaa, yheksästä! Suomessa velottais melkeen 20euroo tuosta satsista. Ja ne oli vielä tosi isoja rullia, ei meinannu mahtua suuhun. Tuonne tulen menemään monta kertaa vielä, ihan varmasti. Kuvassa näkyy myös mun Sip-A-Cup. Se oli niin söpö löyty Walmartista niin oli pakko ostaa, eikä maksu melkeen mitään. Siinä on siis pilli jo valmiina kiinni ja tarvin ihan yleisestiki jonku kupin huoneeseen ni miksei tuollasta söpöä.

Aina en oo kuitenkaan ollu tyytyväinen. Käytiin Hannan kanssa Golden Mile-kauppakeskuksessa ekaa kertaa ja ruokatarjonta oli aika huono. Mie valittin sen helpon ja "turvallisen" vaihtoehdon eli otin palan pizzaa Trifon'sista. Suuri virhe! Ananas-kinkku-pizzaPALA (täällä sun ei ole pakko ostaa koko pizzaa), hemmetin kuivaa ja mautonto (ylläri). En mene toista kertaa siihen kojuun, se myyjäki näytti ihan kuivalta. Hanna taas rohkeana meni ottaan japanilaista ja taas kerran se sushi oli ihan mieletöntä. Yritän alkaa iteki vähän rohkeammaksi nuissa ruokavalinnoissa. Toinen pettymyskerta oli ku päätin maistaa hampurilaista. Menin kojuun nimeltä A&W, mutta enpähän mene toista kertaa. Myyjä näytti siltä, että oli tainnu tulla syötyä töissä vähän enemmänki, ni aattelin ettei se ihan pahaa voi olla. Otin Mozza-hampurilaisen ja ranskalaiset. En tykkää paksuista ranskalaisista ja niitähän sieltä sitte sai. Kotiin päästyä ne oli ihan kauheita, eikä ne ollu heti valmiinakaan kovin hyviä. Hampparin välissä oli pieni siivu mozzarellaa ja jostain syystä pekonia, vaikka okei sitähän vissiin tungetaan kaikkeen. Ihan kauheeta sontaa. En mene enää koskaan, hyi kamala, ja niin kyltti kehu, että suosittu perheyritys. Varmaan jos kaikki kanadalaiset on menettäny makuaistinsa. Subissa olen käyny pari kertaa, melko samalle se maistuu. Leivät on vähän erejä eikä täällä ole missään valkosipulikastiketta. Mutta helevetin halpaa! Ostin ison koon eli foot-long ja se makso euroissa vähän päälle neljä euroa! Hah eihän se ole yhtään mitään!

Ruoka on siis tosi halpaa täällä. Ulkona syöminen ei siis ole rahasta kiinni, ehkä mulla enemmänki ajasta. Kaupassa kaikki maksaa melkolailla saman verran ku kotonaki Suomessa. Alkoholi sen sijaan on täällä yllättävän kallista. Okei, välillä halvempaa ku Suomessa. Oon juonu The Owlissa Smirnoff Icea ja se maksaa 6 dollaria. Viimeksi sain vihdoin ostettua myös siiderin, mikä makso 7,50 dollaria. Eilen käytiin irkkubaari O'Hanlonsissa ja maksoin siideristä 9 dollaria. Iso lasi täytetty ihan piripintaan, mutta yheksän dollaria oli silti aika paljon. Viinakaupassa olen käyny vain kerran, mikä on lähinnä koulua. Kuulemma kalliimpi ku muut, mutta eipä sitä tiennyt ku vasta jälkeen päin. Ostin litran Smirnoff Icen (melkeen ainut mistä tiedän että tykkään), joka makso 10 dollaria ja yhden Palm Bayn, vodka juoma, neljällä dollarilla. Maistu vähän siiderille, oli kyllä ihan hyvää, pitää käydä ostaan toistekin. Se on vaan vaikeeta juoda täällä ku kaikkialla on vain kaljaa. Maistoin kyllä saksalaiselta Kathrinilta viimeks kalja-Sprite-sekotusta ja se oli ihan jees, ei kovin pahaa. Pitää kokeilla ens kerralla iteki jos vaikka oppis sitä kautta juomaan kaljaa.

Kaikki on isompaa ja erilaista. Niin myös leffateattereissa.


Pakko oli kokeilla ku ekaa kertaa näki leffassa nachoja. Juustokastike ei ollu kovin hyvää, mautonta, ja söin ne melkeen kaikki jo ennen ku leffa alko. Mutta mulle sipsin tykkääjälle tosi cool homma. Popcornia tekee usein mieli leffassa, mutta täällä ei saa sitä perus pientä määrää, vaan pieni on liian iso. Limsa oli yllättäen melko pieni, mikä oli hyvä ettei saanukaan käteen mitään tynnyriä. Mutta yritän jättää leffasyömisen vähemmälle ku tää tiistain halvat leffat alkaa jatkumaan (viimeksi käytiin kattoon Delivery Man, ens kerralla lupasin mennä kattoon 47 Ronin, joku samurai leffa).

Jotkut asiat täällä on toooosi halpoja. Kerroin jo, että ruokalassa saisin ilmaista limsaa. Keskiviikkosin The Owlissa saa ilmasta limsaa (emme tiedä vieläkään miksi). Mutta pahin on kokiksen hinta Walmartissa. 12-pack tölkkejä $2,97. Käännettynä 1,96€. Se on halvempaa ku perkele vesi! Ihan liian halpaa ja iteki tajusin sen vasta nyt kuinka halpaa se lopulta oikeesti on. Safewayssa hinta on silti yli kuus dollaria, mutta huh huh. Sipsit on melko samaa hinta luokkaa ja niin taitaa olla karkkikin. Yritän kasata kotiin lähetettäväksi jotain erilaisia karkkeja, ni pitäähän ne testata ite ensin. Oon niin rakastunu suklaapatukkaan nimeltä Oh Henry. Nam. Ja kokeilin myös Awake nimistä patukkaa, missä on kai jotain kofeiinia, mikä pitäis pitää hereillä. Ei muutosta. Täällä on paljon erilaisia karkkeja, pitää vaan selvittää mikä on oikeesti kanadalaista.

Yllätys mulle, mikä saatiin Lutherin kautta, oli Chartwell Card. Eli meille annettiin kortti, jossa on $150, mikä me voidaan käyttää koulun sisällä oleviin kahviloihin. Eli me siis saatiin ilmaseksi rahaa, mitä en tajua ihan täysin vieläkään. Käytiin siis testaamassa niitä vasta ja päädyttiin Kanadassa kuuluisaan Tim Hortonsiin. Kuulemma hyvää kahvia, mutta enhän minä sellasta sontaa halua. Hokasin myös että voin ostaa sillä kortilla limsaa, eli lisää ilmasta limsaa Hennalle (toivottavasti alan vihaan sitä jossain vaiheessa, että voin lopettaa hampaitten pilaamisen). Maisteltiin kaikkea hyvää; oli Timbitsejä, sellasia pieniä pyöreitä palloja, chocolate chip-muffini, vaahterasiirappi donitsi ja cream cheese bagel. Meitä oli siis neljä, älkää pelätkö että oisin yksin syöny kaikkea. Haluttiin vaan maistaa vähän kaikkea ja maisteltiin toisiltamme. Ihan kyllä hyvä ja kätevä idea, mutta torstaisin ku haluaisin jotain syötävää luentojen välissä, kaikki paikat on jo kiinni.

Paljon tähän maahan mahtuu ruokaa, enkä ole edes kokenu vielä kaikkea tai tiedä vielä kaikkia mahdollisuuksia. Yritän kerätä lisää ruokakuvia ja tarinoita, joita kertoa myöhemmin, koska kaikkiahan aina ruoka kiinnostaa. Vaikka otsikossa puhunkin kakasta niin ei se kaikki ole niin pahaa. Sen olen huomannu, että harvemmin täällä tulee nälän tunne. Rasva täyttää niin hyvin masun.

Eka kuukausi takana. Ikävä kaikkia ihania ihmisiä (tiedätte kyllä keitä olette). Henna jatkaa seikkailuaan (jäätymistä) Kanadassa. <3

Ps. Eka tuliainen ostettu, henkilölle jonka nimi loppuu A-kirjaimeen. Hihi.

1 kommentti:

  1. Voi vitsi kuinka siistiltä kuulostaa! Ruoka ollessa aiheena: jos siel on jotain amerikkalaisia pikaruokayrityksiä lähellä, esim KFC tai Wendy's tai Taco Bell ja käyt siel syömässä, kerro ihmeessä oliks hyvät pöperöt! Niitä niin monet hehkuttaa :D Ps. Tilasin Utopiasta ekaa ja vikaa kertaa kebabin kotiinkuljetuksena, se oli aivan hirveetä. Utopia bännätty kebabin osalta. Ei mulla muuta! - Kebu

    VastaaPoista