Ajatus tästä tekstistä on muhinu mun päässä jo jonkin aikaa. Yleensä uuteen maahan tultaessa kokee kulttuurishokin, mutta sitä ei onneksi minulle käynyt kovin suuresti. Englantia osaan puhua (kuulemma tosi hyvin), ruoka on, noh, melko samanlaista, eikä täällä peruskäytöstavat eroa suuresti, riippuen miltä kantilta katsoo. Tässä on siis hieman satoa, mitä pieneen päähäni on jäänyt askarruttamaan. Esimerkki ihmiset ei sitten välttämättä ole kaikki kanadalaisia, täällä on niin monikulttuurinen kansa, ettei niistä aina tiedä.
Pukeutuminen.
Vaikka asuisit kuinka lähellä koulua (täällä joittenkin ei tarvitsisi käydä ulkona koko opiskelujen aikana, jos niin päättäisivät), ei kouluun tarvi tulla yövaatteet päällä. Kyllä, pariin (vieläpä naishenkilöön) olen törmännyt joilla on ihan selvästi yövaatteet vielä päällä koulun käytävällä menossa tunnille. Tai sitten näillä naisilla on TOSI huono tyylitaju... Vaikka jotkut luennot on pitkiä ja haluaa olla rennosti, niin tuo menee jo kyllä yli. Kävis ostaan vaikka kolmiraitaverkkarit jos pitää rentona olla. Vähän kyllä leuka loksahti ku näki... Toinen ihan kamala, kammottava, ällöttävä vaate, mitä naiset pitää täällä on legginsit. Minullakin on legginsit, kyllä joo, mutta täällä niitten käyttö vedetään ihan eri suuntaan. Niitä pidetään päällä nimittäin koko ajan. Ja vieläpä ilman mekkoa tai hametta tai pitkää paitaa. Niitä käytetään kuin farkkuja. Tiukat, kaiken paljastavat legginsit. Ite en mistään hinnasta kävelis legginsit jalassa missään, täällä ne jalassa käydään koulussa, kaupassa, baarissa, kaikkialla. Muuten se ois ihan ok, mutta kun ne paljastaa kaiken. Eikä niiden käyttäjät aina ole sieltä pienimmästä päästä. Jos sulla on isompi ahteri ni yleensä sen haluaa hieman suojata, peittää, mutta täällä, ei toivoakaan. Ihailen kyllä täällä ihmisten rohkeutta pukeutua, miten haluaa, yritän opetella sen reissullani jotta pystyisin tekemään sitä iteki Suomessa, mutta liika on liikaa. Eikä täällä hirveästi erotu kukaan porukasta, suurimmalla osalla on koulun huppari ja perushousut. Paljon urheilullisen näköistä vaatetta. Mitään väriläikkiä ei hirveästi kyllä näy, harmillista.
Pakkaspukeutuminen.
Hyvin vaihtelevaa. Ite ostin kunnon talvisaappaat, että tarkenen. Jotku kävelee lenkkareissa -40 asteen pakkasessaki. Jotkut pukeutuu väljemmin ja oon oikeesti nähny pakkasella hameita ilman legginsejä (kaikki niitä ei käytä) ja ballerina-kenkiä. Hauskin mitä kerran näin oli mies, jolla oli kalsarit shortsien alla ja kommandopipo päässä. Mikä vaatteista ei kuulu joukkoon? Kommandopipo ois tosi kätevä, mutta mun mielestä ne on aika pelottavia. Eräät ammuskelut tulee mieleen ja siksi oon pari kertaa säikähtänykki.
"Sorry."
Täällä pyydetään kaikesta anteeksi! Siis ihan kaikesta! Jos olet baarissa ja törmäät johonkin, yleensä tämä toinen pyytää anteeksi. Ainaki näin suomalaisen silmin se on tosi omituista. Ite oon niin monta kertaa törmänny johonki, ihan vahingossa kylläkin, molemmat kääntyy ja yleensä tämä toinen pyytää anteeksi. Heitin eilenkin baarissa ollessani aina vaan takasin "no worries" koska miksi sitä nyt molempien pitäis anteeksi pyydellä? Suomessa saisit vain vihasen mulkasun ja siinä kaikki. Anteeksi pyytely on täällä koko aikaista. Jos käytävällä tulee ihminen vastaan, väistän samalla kun hän väistää sinua, niin sillonki pyydetään anteeksi.
"Thanks."
Kiitosta täällä oppii hokemaan heti. Pitää olla kohtelias, mutta täällä se on jo aika liikaa. Paitsi no Suomessa joitakin näitä tilanteita harvemmin tapahtuu jos ollenkaan. Esimerkiksi jos pidät ovea jollekin auki tai aukaiset sen ja päästät jonkun menemään, sanotaan kiitos. Tiedän, ihan peruskohteliaisuutta. Myös jos käytävällä kulmauksessa meinaa tulla kolari ja väistät ihmistä niin kuulet kiitoksen. Teet mitä vaan, pienenkin kivan ja kohteliaan asian niin sinua kiitetään. Sua kiitetään maksamisesta, jopa kuitin ottamisesta vastaan. Suomessa kiitos alkaa olemaan katoavaa kansanperinnettä. Täällä ois kiva joskus kokeilla huomaisko kukaan jos ei sanoiskaan kiitos. Seki vielä, että palautin netissä koulun "moodleen" tehtävän, opettaja oikeasti kiitti siitä! Ei vaan meidän koulussa, siellä se on itsestään selvää ja vain sinua itseäsi hyödyttävää, täällä kiitellään.
Yleinen kohteliaisuus.
Täällä kaikki ihmiset on niin mukavia. Sun ei edes tarvi tuntea kaikki ni silti moikkailet kaikkia tai edes hymyilet niille. Varsinki asuntolassa meidän puolella moikkaat melkeen kaikkia (paitsi sitä yhtä goottia). Ja kaikki kysyy koko ajan miten voit tai mitä kuuluu. Onneksi mulla ei ole ollu vielä paskaa päivää, koska mikä ois hirveämpää ku se, että sua vituttaa ihan mielettömästi ja joku tulee ilosena vastaan "Hey, how are you?". Perusvastaus on aina kuitenki hyvin, koska et sie ala kaikille valittaan että ottaa päähän.
Käsihygienia.
Jotain hyvää olen myös oppinut eli käyttämään käsisaippuaa. Yhtään vessaa et täältä löydä missä ei ois saippuaa (ellei se ole tilapäisesti loppu). Ja joka hemmetin nurkkaan on laitettu käsidesi pullo tai masiina. Täällä myös joka puolella on julisteita kuinka suojaudut viruksilta ja sairauksilta ja kuinka suojaat muut omalta sairastumiseltas. Täällä pelätään selvästi kaikkia tauteja, joten käsiä pestään koko ajan. Itekin sen olen nyt oppinut ja toivottavasti muistan jatkaa myös Suomessa. Käsidesi vaan kyllä haisee tosi pahalle... Oon saanu sähköpostiin jo liian monta viestiä kaikista tartunnoista ja viruksista mitkä leviää ja kuinka voit hakea flunssarokotteen. Yks pahimmista oli viesti tuhkarokosta. Thanks, tuon halusinki tietää Kanadasta, että täällä liikkuu paljon tuhkarokkoa. Ei yhtään pelästytä pientä suomalaista ku tuollasilla pelotellaan.
Baarissa oleminen.
Kanadassa baarit menee kiinni kello 2 yöllä. Ei siis läpi yön bilettämistä. Saskatchewanissa ikäraja on 19, mutta jos ylität rajan kumpaankaan naapuriin (Alberta ja Manitoba) siellä se on 18. Omituista, ei toimis Suomessa. "Lapissa saat ryypätä jo 16-vuotiaana, Etelä-Suomessa vasta 20-vuotiaana". Toimis muuten, nuoriso muuttais Lappiin. Mutta kuitenkin, alkoholi on tosi erilaista. Ite en juo kaljaa, mitä löytyy varmaan tuhatta eri laatua täältä. Lonkeroon tottuneena on tosi vaikeeta löytää omaa juomaansa. Siideriäkään ei ihan joka paikassa ole, mutta aina on jotain saanut juotua. Smirnoff Ice oli alussa mun juoma, mutta kun vetäsin sitä litran ni ei oikeen tee mieli enää. Crowmooria join kerran, tuttua Suomesta. Opin saksalaiselta kaverilta sekottaa kaljaa ja Spriteä. Se on kuulemma Saksassa naisten juoma. Yritin, mutta mulla oli kuulemma väärän tapasta kaljaa. Enkä kyllä ymmärrä miten tässä maassa pääsee edes humalaan ellei vedä vodka pulloa yksin raakana, siihen en kyllä rupea. Ehkä tässä oppii ajallaan.
Meidän koulussa on oma baari, josta olen kertonut. En tiedä onko tämä vain siellä tapahtuvaa, mutta en ole käynyt kuin yhdessä toisessa baarissa. Mutta meidän "Pöllössä" pelataan juomapelejä tosi paljon. Yks suosituimmista on flip-cup tai jotain sinne päin. Siinä pitää saada kuppi flipattua ympäri. Kuulostaa tyhmältä mutta näyttää hauskalta, ku muut pelaajat painostaa. Eilen katoin myös jotain toista peliä, ja tänään kuulin sen idean ja säännöt. Voisin nimittää sitä "tuntomerkki peliksi". Tätä tuun opettamaan Suomessaki, vaikutti tosi hauskalta, pitää ehkä iteki kokeilla sitä täällä kuites ensin.
Tanssiminen. Huh huh. Jos mielestäsi Suomessa miehet tule hinkkaan tanssilattialla, ni kerro se tuhannella ni saat Kanadan meiningin. Olen tanssinut kunnolla nyt kerran Pöllössö ja kerran irkkubaari O'Hanlonsissa. Et selviä yhtäkään biisiä, ettei lähellä parveilis yhtäkään miestä. Se pitää kertoa, että täällä opiskelee samaan aikaan iso kasa brasseja ja muita latinoja, että siinä mielessä sen ymmärtää. Mutta kanadalaisiakin on. Siinä tanssit innoissas hyvää biisiä kavereides kanssa ja sitte sieltä tulee mies. Hän valitsee jonkun naisen, jonka kanssa haluaa tanssia. Hän hinkkaa ja twerkkaa (siis kirjaimellisesti, hinkkaa persettään sua vasten) ja jos nainen näyttää että "back off" tai huitoo käsillä pois, hän saattaa luovuttaa. Sitkeimmät saattaa jatkaa useanki biisin ajan. Jotkut siirtyy seuraavaan, samassa porukassa tanssivaan! Heille toisin sanoen kelpaa siis kuka vain. Kerron muutamasta tapauksesta eiliseltä. Tanssin Marjon kanssa (kyllä, hengaan Kanadassa suomalaisten kanssa) kahdestaan. Oikealta tulee mies. Vasemmalta tulee mies. Tanssitaan neljän ringissä. Toinen luovuttaa jostain syystä, en tiedä kilpaileeko miehet tanssitaidoillaan kumpi saa jäädä, vähän niinku leijonat tappelee ja häviäjä joutuu lähtemään. Mies ottaa meitä molempia käsistä kiinni ja alkaa heilutteleen niitä eestaas. Älkää kysykö miksi, en tiedä itekään. Ote irtoaa, mutta vaihtuu käsi olalle. Miten sie pystyt ees tanssimaan kylkikyljessä, et helposti. Onneksi hän poistui paikalta lopulta. Jossain vaiheessa sama tilanne, tanssitaan Marjon kanssa vastakkain, paitansa aukaissut Casanova liukuu sivusta suoraan meidän väliin yrittäen tanssia Marjon kanssa. Sama mies oli yrittänyt jo aikasemmin muitakin tai melkeen kaikkia naisia. Siinä hän hetkutti lanteitaan meidän välissä. Päätin koputtaa selkään, Casanova kääntyy ja pyydän häntä suomalaiseen tapaan "fuck off". Liian lipevä jätkä, sai sanoa ihan suoraan että voi painua ja kauas. Hän kyllä lähti siitä välistä, mutta jatko silti yrittämistä. Ei onnistunu. Näitä saman tyylisiä miehiä tuli joka puolelta ja suurin osa vaikutti tosi limasilta. Jossain vaiheessa mun eteen heitetään avonainen kämmen. Katon tätä jätkää kysyvästi ja näin suomalaiseen tapaan läppäsen käteen, heitin vähän niinku alavitosen (high fiven vastakohta). Hän halusiki, että otan kunnon otteen. Valitettavasti tein niin. Sitte alkoki pyöritys. Pyöritys käden alta ja joka suunnasta ja heittely ja viskailu joka suuntaan. Ei mun pieni pää kestä sellasta. Onneksi se loppu. Yök. Täällä ei miehet kyllä ymmärtäny ihan heti lähteä ku pyys. Löydettiin silti yksi kansalaisuus, joka on kaukana tästä. Nimittäin kiinalaiset! Tanssittiin kahestaan. Marjon vieressä tanssinu poika kysyy että halutaanko tanssi heidän kanssaan. Viisi kiinalaista. Siinä saatiin tanssia ihan rauhassa, kaikki kivasti ringissä. Ihania, sulosia, lutusia nörtti-kiinalaisia. Yritti ne välillä jutella, mutta voi hellanlettas, ne tais vähän pelätä. Mutta joo, miehet on sinnikkäitä, limasia, mutta plussaa että ne oikeesti tanssii ja osa jopa osas tanssia.
Vielä jotain lyhyitä kommentteja. Kanadassa juodaan paaaaljon kahvia. Tim Hortons on niinku joku jumaloitu paikka. Tim Hortons on siis suosituin kahvila täällä. Ite en kahvia juo, mutta kuites, limsaa saa joka paikasta. Täällä syödään pullaa sun muita melko paljon. On muffinsseja, donitseja, cinnamon buneja, eri muotosia, makusia, värisiä. Söin kyllä ihan mielettömän chocolate chip-muffinsin tuossa yks päivä. Erilaisia limsa- ja herkkuautomaatteja on joka kulmassa. Koulussa joka käytävällä on omat. Ja niistä löytää kyllä kaikkea. Koulun alueelta ei tarvis edes poistua, vaan melkeen kaiken sais täältä. Vaattetki voit ostaa koulun Bookstoresta, jossa myydään koulun huppareita ja muita vaatteita. Koulu otetaan täällä enemmän tosissaan ku Suomessa. Okei, kanadalaiset maksaa siitä ni se selvittää kyllä enemmän. Mutta huomaa heti että ihan eri meininki ku Suomessa. Mie oikeesti kuuntelen tunneilla (pahoittelut Tornioon). Ja mie luen ja opiskelen viikonloppusinki. Mun ensimmäinen kahdesta mid-term kokeesta meni jo, penkin alle eli paskasti kuitenkin, mutta niihinkin luetaan ihan mielettömästi. Et ole koskaan yksin. Tai harvoin. Ihmiset on niin mukavia, että sut otetaan aina johonkin porukkaan mukaan. Esimerkkinä uusi ystäväni Hanna, joka ei ole tanssivaa sorttia. Me muut mentiin vatkaan lanteita, hän ehti istua pari minuuttia yksin kun hänet jo pyydettiin mukaan juomapeliin. Eli täällä voit mennä yksinkin paikkoihin ja saat silti seuraa.
Onhan tää elämä täällä tosi erilaista, mutta tähän tottuu. Ite ehkä näin vaihto-oppilaana odottaa enemmänki reissuja. Viikon päästä olen jo viettämässä talvilomaa, mistä kerron sitten enemmän ihanien kuvien kera. Pääsee vähän lämpimämpään paikkaan, siellä on plussaa! Myös yksi tuleva reissu on maaliskuun lopussa Edmonton, jonne mennään kattoon NHL-peliä, Edmonton Oilers VS Anaheim Ducks. Meitsi näkee Selänteen ja Koivun pelaamassa, lällällää! Myös yksi reissu, mitä pitäis suunnitella, on ennen paluuta Suomeen. Mun viimeinen koe on 21.4, paluumatka alkaa 8.5, reippaat kaks viikkoa aikaa. Mennään Vancouveriin jollain porukalla, käydään ehkä Hannan kanssa Seattlessa (pitää se nyt jossain päin USAa käydä) ja yks mun suurimmista unelmista saattaa tulla toteen: mennään kattoon valaita luonnossa <3 Oon niin innoissani siitä, etten vieläkään tajua, että se tulee toteutumaan. Mun kokeet vaan loppuu viikkoa ennen muita, niin en osaa päättää mitä tekisin, että jäänkö oottaan muita Reginaan vai menenkö edeltä yksin tai käynkö jossain muualla. Ehkä nyt odotan, että tuo talvilomareissu menee alta niin voi ajatella muitakin ihania reissuja.
Pitäkää itsestänne huolta! Henna kiittää ja kuittaa. Haleja!
PS. Kaikki muut saa kortteja ja kirjeitä ja paketteja, paitsi mie. Pitää varmaan tilata jotain, että sais postia.................
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti