Lomalla on oikeus herkutella

Halusin kirjoittaa talvilomani syömisistä erikseen, etteivät ne huku muun jutun sekaan. Olen aina ollut sitä mieltä, että lomalla (ja reissussa) saa herkutella ja varsinkin käydä ulkona syömässä. Täällä ruoka jopa on melko halpaa, paitsi täällä pitää antaa tippiä, mutta sekään aina ole niin paljoa. Olen huomannut, että usein syön vain tuttua ja turvallista, joten nyt yritin edes hieman kokeilla jotain uutta (vaikka jotkut varmaan sanovatkin, että samaa perusruokaa).

Banffissa rahan takia ei käyty joka kerta syömässä ulkona. Syödään täällä siis aina aamupala, lounas ja illallinen. Suomessa aloin jo hieman jättämään tuon lounaan väliin, mutta reissussa varsinkin huomas että tarvi lähes kaikki kolme. Aamupalaa onneksi saatiin kummastakin hostellista, mutta aamupala täällä ei vaan ole samanlainen mihin on tottunu. Mutta nyt voin kertoa, että Banffissa ollessani söin peanut butter and jam-voileivän. Hyi yök! Ihan liian makeaa, miten joku voi syödä sellasta joka aamu tai edes kerran viikossa. Nutellaa (eli suklaata) laitoin myös leivän päälle, mutta hyi seki ihan liian makeaa aamuksi. Päädyin usein siis paahtamaan leivän ja voita päälle. Paitsi sitte päätin ostaa pussillisen English muffinseja ja vedin niitä ainaki kolme aamussa. Mun uus ruokarakkaus täällä. Meidän porukan ruokatottumukset myös aiheutti hieman puhetta, koska saksalainen ja meksikolainen on tottunu syömään illallisen joskus kymmenen aikaa yöllä, kun taas me suomalaiset oltiin nälissä jo aikasemmin. Yleensä kuitenki päästiin syömään niin että kaikki oli nälkäsiä.

Banffin ensimmäinen ilta kun saavuttiin pimeällä, kaikki haluttiin vain syömään. Päätettiin vaan suunta mihin kävellään ja eka, melko halpa paikka, mikä tulee vastaan niin sinne mennään. Saavuttiin hotellille jonka nimi oli The Fox (tiedätte varmaan mikä biisi soi päässä koko ajan sisällä ollessa, koska sisustukseen oli käytetty aika paljon kettuja) ja jonka ravintolan nimi oli Chili's. Tiedän, että se on ketjuravintola, koska olen nähny niitä aikasemminki. Saatiin heti pöytä, tarjoilijat ihan mielettömän mukavia. Otettiin alkupaloiksi nachoja. Niiiiin hyviä, ah että, vähän erin tapasia mihin mie olen tottunu, mutta silti ihanaa. Meidän meksikolainen vähän naureskeli, koska ihmiset, se meksikolainen ruoka mitä syötte, ei todellisuudessa ole niin meksikolaista. Esimerkiksi ranskankerma, sour cream, ei kuulu meksikolaisten lisukkeisiin. Mutta nachot meni hyvin nopeasti lautaselta. Sitten tuli pääruuat.

Chicken quesadilla. Olen kokeillu sitä Suomessakin, jopa itse tehdä, mutta mikään aikaisempi ei voi voittaa tätä! Niin hyvää, että menin ihan sanattomaksi. Ja tuo soosi tuossa punaisessa kupissa, oli jotain niin hyvää, että meinasin juoda sen siitä pois. En edes jaksanu syödä koko lautasellista, se oli niin täyttävää. Ja siis kaikki missä on sour creamia uppoaa muhun, oon ihan hulluna siihen. Samainen ravintola myös täytti ison limsa kuppini ilman veloitusta, varmaan kolmisen kertaa.

Tässä on ystäväni Marjon ruoka samaisessa paikassa (Hannakin söi yllättäen samaa). Jos oikein muistan niin jonkunlainen kanasalaatti oli kyseessä. Se näytti niin mielettömän hyvältä, että pakko näyttää teilleki. Seassa oli pieniä suoria nacholastuja, joita varastelin Hannan lautaselta. Mutta siis ihan mielettömiä ruokia söimme kaikki ja saavuimme suomi-tyttöjen kanssa seuraavana päivänä uudestaankin katsomaan Suomi-Kanada jääkiekkomatsia. En muistanu ottaa kuvaa, tai en varmaan ehtiny ottaa kuvaa, mutta syötiin tyttöjen kanssa Texas style cheese poppers. Ihan mielettömiä! Sellasia ihania pyörylöitä, joitten sisällä oli niin ihanan sulavaa juustoa, että tuli nyt ihan nälkä ja just kävin syömässä. Mun on pakko ettiä tää samainen ravinteli täältä Reginastakin.

Juustopalleroiden jälkeen oltiin sovittu lounas koko poppoolla. Päädyttiin The Bear Street Taverniin. Sinne jouduttiin odottaan hetki, että saatiin pöytä, ihan täynnä. Se oli siis hyvä merkki. Yunuen otti keittoa ja leipää, me muut päädyttiin pizzaan. Otin margarita pizzan ja halusin siihen blue cheesea. En sitten saanu, se oli loppunu (mit vit). Söin sit peruspizzan, ei mitenkään maailmaa mullistava kokemus. Hanna ja Marjo (edelleen samaa ruokaa) ottivat biisonipizzan. Hyvää, sopivan suolasta, ja oikeesti biisonia. Tarjoilija kehotti meitä kokeileen niiden ravintolan erikoisuutta eli sekottaa hunajaa ja chilikastiketta sekasin ja dipata pizzaa siinä. Erikoinen, mutta ihan hauska idea. Hieman ehkä liian makeaa mun makuun, mutta sainpahan pizzaan edes vähän jotain makua.

Mun pizza tuossa ylhäällä, alhaalla yksi biisonipizza.

Toinen biisoni ja alempaa pizzaa en muista, mitä siinä oli. Lautasella hunaja-chili-sekoitus.

Tämän annoksen söin Tony Roma's nimisessä ravintelissa. Ihan hyvää, ei parasta mitä söin. Siinä on siis tempuroituja (vai mikä se sana onkaan) katkarapuja, riisiä, kukkakaaleja ja kastikkeesta en oikee päässy hyvälle mitä se oli. Omituisinta oli se, että kukkakaalit oli annoksen paras osa. Tosi tuoreita eikä oltu pilattu liialla mausteilla. Katkaravut oli kans hyviä, pelkäsin että ne on hukutettu rasvaan, mutta mun mielestä tehty juuri sopiviksi. Luin ruokalistaa väärin ja luulin saavani ranskalaisia, fries, mutta sainki riisiä, fried rice. Pitää varmaan hankkia paremmat lasit ku pääsee takas kotiin. Kyllä ketutti kattoa ku Hanna ja Marjo (yllättäen söivät taas samaa ruokaa) saivat eteensä lohta. Oon haaveillu lohesta jo pitkään, mutta en silti tilannu sitä kertaakaan, en ymmärrä itekään miksi. Ihan kiva ravintola, mutta seura oli parasta siellä.

Pieni välikevennys tähän väliin. Tämä taulu löyty meidän hostellilta, ihan hauskaa fakta tietoa.

Kirjotin jo aikaisemmin Banffin karkkikaupoista. Annan kuvien puhua ensin.

Eli hyvin monta suklaista kauppaa löytyi Banffin kaduilta. Useissa oli myös ihmisiä tekemässä jotain herkkuja, ja yleensä he olivat näyteikkunan edessä, jotta ihmiset näkis ja ihmiset tulis sisään ostaan. 

Fudge oli jostain syystä tosi yleinen herkku, mitä löysi joka karkkikaupasta. Minä päätin viimeisenä päivänä ostaa muutaman palasen: kuvassa on niin vanilla caramel, chocolate maple syrup sekä rocky road. Tosi hyviä, tooosi sokerisia ja tooooooosi makeita (mulla on edelleen nuita jäljellä). Karkkikaupoissa oli niin kaikkea ihanaa myynnissä, esimerkiksi candy apples (omena tikussa, kuorrutettu jollain tahmealla ja päälle laitettu jotain ihanaa niinku karkkeja, nomparelleja), caramel popcorns (poppareita pyöritelty kinuskissa) ja vaikka mitä. Ite en oo niin karkki-ihminen, mutta osa sai kyllä menemään ihan sekasin. Pysyin kuitenkin pöksyissäni enkä ostanut ihan liikaa. Pakko oli maistaa strawberry daquiri-makuista tikkua, ei tietenkään ollu alkoholia mukana mutta ihan namia. Yhdessä karkkikaupassa oli niin sulonen pikku lapsi! Se oli jonossa meidän takana ja se katteli lasin läpi kaikkia herkkuja ja suusta pääs vain "yam yam yam yam yam yam". Sitä en unoha ikinä.

Koettiin myös pieni yllätys yhdessä karkkikaupoista. Siellä myytiin Pandaa! Suomessa tehtyä ihanaa lakritsia. Me suomalaiset tietty ostettiin heti omamme, koska ajateltiin, että tämä on niin erikoista ja upeaa. Keskiviikkona löydettiin tätä samaa sitten täältä Reginasta, ettei olekaan lopulta niin erikoista. Reginassa ne ei vaan ollu karkkihyllyllä, vaan jossain keksien vieressä muistaakseni. En tiedä, miksi ne sitä luulee.

Ennen reissuun lähtöä seikkailin hyvin paljon netissä, lueskelin TripAdvisoria hyvin paljon. Sain sieltä erään vinkin, mitä pitää tehdä Banffissa ollessaan. Ja sen me teimmekin!

Mainitsin jo aikaisemmin Beaver Tailsit. Täällä niitä myydään.

Ja tältä se näyttää! Ah että, rasvaan upotettu taikina, ruskistettu kullan ruskeaksi. Itse sai valita mitä laitetaan päälle, minä otin banaani suklaan. Toiset otti vaahterasiirappia (mie alan jo kyllästyyn siihen). Mutta oli kyllä hyvää! Luin netistä, ettei ihminen jaksa syödä sitä yksin. En tiedä olenko sitten jotain muuta kuin ihminen, mutta kyllä tuo meni ihan suoraan masuun. Eihän tää mikään niin erikoinen ole, mutta nimi on tosi erikoinen. Kuulinko jonkun ystävistäni myös luulleen, että aiotaan syödä oikeaa majavan häntää, heh heh hee. Mutta en unohda tätä koskaan. Vois melkeen yrittää iteki tehä. Yam yam yam yam yam!

Viimeinen illallinen Banffissa! Luettiin tosi paljon sellasia esitteitä ravintoloista ja sieltä mie olin bongannu joitakin paikkoja. Yritin saada tyttöjä lähtemään pastaravintolaan, mutta eivät oikeen syttyneet. Mentiin sitten Earl's nimiseen ravintolaan. Ja sain mun pasta-annoksen! Tarjoilijat oli tosi kivoja, he he. Mun ruoka oli tosi hyvää, mutta sitten jossain vaiheessa se alko tulistumaan, enkä oikee enää maistanu mitään. Mutta tuo on siis Mediterranean pasta, jossa on fetaa, luumutomaatteja ja lisäsin siihen myös katkarapuja. Yllättäen Hanna ja Marjo ottivat taas saman ruuan ja taas kerran kanasalaattia, mutta oli tosi hyvää. Kana oli jotenki niin hyvin tehty, että ois voinu ottaa sen vielä lisäksi. Päädyttiin kuites ottaan vielä jälkiruoka Kathrinin kanssa puoliksi. Banana chocolate cake. En ehtiny ottaa kuvaa, halusin vain syödä sen. Lämmin, tuore suklaakakkupala, vaniljakastike ympärillä, pallo vaniljajäätelöä päällä ja liekitettyä banaania päällä (pakko nieleskellä ku suu täyttyy kuolasta). Se oli niin hyvää, siis niin hyvää ettei sanotuksia saa. Pakko varmaan uhmata tuota pakkasta ulkona ja lähteä syömään Earl'siin, koska selvitin että Reginassa niitä on kolme.

Calgaryssa oltiin vain pari yötä, joten ulkona ei ehitty käydä kovin usein ja rahat alko loppuun. Heti ku saavuttiin ja vietiin kamat huoneeseen, me suomalaiset haluttiin syömään. Päätettiin mennä lähimpään ravintolaan, joka sattu olemaan paikka, josta tytöt pyys neuvoja hostellille. Saatiin heti pöytä ja erikoisinta oli, että jokaisessa loossissa oli oma televisio. Saatiin oma loossi ja juuri siellä oli menossa naisten jääkiekkoa, Kanada vastaan USA. Voi sitä riemua ku Kanada voitti, ihmiset huusi ja hyppi. Oli ihana nähä taas kerran kuinka omistautuneita kanadalaiset on jääkiekolle. Mutta takaisin ruokaan.

Päädyimme kaikki kolme burgereihin, olihan paikan nimi LoungeBurger. Minun burgerini tässä edessä on Black & Blue, eli black cajun maustettu tai paistettu (en muista kummin se oli), minkä lisäksi siinä oli blue cheeseä. Ah että, ihana homejuusto kuinka olenkaan kaivannut sinua. Aloin syömään homejuustoa vasta viime vuonna, laitoin sitä aina pizzaan. Nyt kun en voi tehdä ite pizzaa niin yritän saada homejuustoa edes johonkin. Hannan burgeri on vasemmalla, biisonia. Siis oikeesti, biisonia. Maistoin, tosi hyvää, lihan maku ei kyllä eroa niin paljoa. Marjon lohiburgeri on takana, sekin oli erittäin makoista. Nyt on kyllä seuraavien burgereiden vaikea voittaa tuota mun, saa tulla yrittään.

Sinä päivänä ei enää oikee syötykää paljoa ulkona. Yks asia minkä halusin kokeilla oli cup cakes. Löysin erään paikan, muttei jaksettu mennä sinne, mutta löydettiin kauppakeskuksesta ihan kiva paikka.

Vihdoin maistoin Red Velvet-cup caken. Tosi namia, tykkäsin. Uskon, että se mun löytämä paikka ois ollu ehkä vähän parempi, mutta tuokin kelpas. Tuo smoothie tuossa vieressä on jotain mansikkaa ja muuta sekasin, Yugo Juice. Oon alkanu juomaan tosi paljon smoothieita täällä, mutta tuo ei voita Booster Juicen smoothieita. Niin hyviä, oon rakastunu Funky Monkey nimiseen. Tuo kävi siis jonkinlaisena jälkiruoka/välipalana. Käytiin kaupasta ostaan salaattivermeet ja mentiin hostellille tekeen salaattia ruuaksi.

Seuraavana päivänä syötiin lounas eläintarhassa. Basilika-pesto panini, hyvää, muttei tainnu olla ihan kuvan arvonen. Illalla mentiinkin sitten porukalla ulos syömään ja yllättäen naapuriin LoungeBurgeriin.

En ole eläissäni syöny näin hyviä wingsejä! Ah että! Otin ne "whiskey bbq" kastikkeella (päätin kokeilla jotain uutta) ja voi että. Tosi sotkustahan se oli, mutta uuh niin ihania siipiä. Ja tuo kastike tuossa mukana oli kans jotain niin hyvää. Nous taas vesikielelle ku edes miettii nuita ihanuuksia. Otin vielä ranskalaiset lisäks, mutta eihän ne ollu enää mitään nuitten jälkeen. Hanna ja Marjo söi taas kerran saman ruuan, tällä kertaa vuohenjuusto-mansikka-salaatin. Tosi hyvää! En ois ite varmaan koskaan ottanu, mutta maistamisen jälkeen voisinkin. Myös paikan hodarit näytti tosi hyvältä. Se on kans yks asia, mitä mun pitää maistaa täällä ollessani: aito hot dog!

Tuli kyllä hieman nälkä kun muisteli joitain ihania ruokakokemuksia. Se on harmillista, mutta ehkä ihan hyvä, ettei täällä Reginassa ole tullut käytyä ulkona syömässä. Enimmäkseen käyny hakemassa Subwaysta tai sushia jostain. Kerran käytiin. Oltais haettu Hannan kanssa sushia eräästä paikasta, mutta heillä ei enää ollut. Nälissämme olimme ja oltiin menossa leffaan. Päädyttiin siis menemään Original Joe's nimiseen ravintolaan (koska viereisestä kaupasta ei saanu edes mitään valmiita voileipiä). Otin halvinta mitä saa, koska en halua hirveästi käyttää koko ajan rahaa, ja päädyin tomaatti-pekoni keittoon valkosipuli krutongeilla. Nyt harmittaa, etten ottanu kuvaa, koska jumalauta! Niin mahtavan näkönen ja niin mahtavan makunen. Krutongit ei ensinnäkään olleet niitä kovettuneita leivän palasia, vain patongin palasia joiden päällä oli valkosipulia ja juustoa (varmaan kokonainen patonki käytetty siihen yhteen ruokaan). Keitto oli niin hyvää! En ole varmaan ikinä tilannu ravintolassa keittoa (siis ihan oikeesti, en koskaan) ja onnekseni tein sen juuri siinä paikassa! Lupaan mennä uudestaan. Ja nyt sovittiin Marjon kanssa, että meidän pitää testata KFC, ihan vain koska se on KFC.

Nauttikaa ruuastanne, varsinki siellä Suomessa, koska se ruoka on maailman parasta! Vaikka nämä ravintola ruuat oli mahtavia niin ai että maksaisin mitä vain jos saisin kunnon pottumuusia ja poronkäristystä. Ruokalan ruoka on niin ällöä jo, mutta sillä pakko mennä ku muutakaan ei oikeen ole (ei siis ole jääkaappiakaan huoneessa, joten turhaa ostaa ruokaa tänne).

PS. Sain ruisleipää! Voiko olla mitään ihanampaa! Se oli niin hyvää, että pussillinen meni saman tien. Okei, annoin Hannalle ja Marjollekin, mutta ite söin eniten. Pelkkä paahdettu ruisleipä ja päälle voita, joka sulaa siihen ihanasti. Ah ja voi sitä tuoksua! Säästin pussin ja haistelen sitä vähän väliä. Enkä nyt oikeesti juksaa, tämä on täyttä totta. Kun on täällä rasvamaassa niin alkaa ikävöimään kaikkea Suomesta. Syökää ilolla ja nautinnolla ruokaanne siellä, mie jatkan lihomista :(